Jokaisella yrityksellä on ”jonkinmoinen” kulttuuri.

Tämä ”jonkinmoinen” kulttuuri on kansallinen tapakulttuuri eikä yrityskulttuuri. Tapakulttuuri istuu yrityskulttuurin tuolilla ja hallitsee koko yritystä niin kauan kunnes oma yrityskulttuuri on luotu. Tapakulttuurin hallinta on mahdoton tehtävä.

Kansallinen tapakulttuuri ohjaa kaikkea. Se tulee annettuna ja oletettuna. Kansalliseen ajatteluun ja uskomuksiin vaikuttavat maailman tapahtumat ja tarinat. Siihen vaikuttavat kansalliset filtterit, joilla asiaa tarkastellaan. Tapakulttuuri on joukko käyttäytymismalleja ja taustalla olevia ajattelutapoja, jotka muokkaavat ihmisten työtä ja vuorovaikutusta.

– Täällä ”meillä” on aina tehty näin.

Kansainvälisissä yhtiöissä tilanne on vaikea. Tulisi määrittää ja sopia yhteinen kulttuuripohja, jota kaikki noudattavat. Kun työyhteisö on kansainvälinen yrityskulttuurista tulee tärkeää. Muuten yhtiötä johdetaan vain suoritusten kautta. Tästä esimerkkinä Suomessa olevat kansainväliset instituutiot. Suoritusmittarit ovat sidottu tavoitteisiin. Tiedämme, että hyvä henkilösuoritus ei takaa yhtiön menestystä. Yhtiön menestys on yhteistyötä. Henkilökohtaiset ambitiot ja suoritukset ovat hieman vanhahtavaa perua. Kaikki mittarit tulisi sitoa tiimisuoritukseen, jossa tiimi on vastuussa omasta toiminnastaan. Tiimi onnistuu tai epäonnistuu. Kaikki ovat siitä yhteisvastuussa.

Epäterveet yrityskulttuurit reagoivat huonosti muutokseen. Muutos on vain hampaiden kiristelyä. Tutkimuksen mukaan 3/4 yritysten muutos-sopeutuksesta epäonnistuu ja epäonni johtuu yrityskulttuuriin liittyvistä ongelmista. (McKinsey) Surkeat kulttuurit (kansallinen tapakulttuuri) johtavat huonoon suorituskykyyn ja huonoon tulokseen. Epäterve, toxinen kulttuuri tuhoaa yrityksen. Kyse on vain ajasta. Suomessa on käynyt näin.

Taloustieteilijät ovat tutkineet yrityksen arvoketjua. Asiakaskokemus liittyy työntekijäkokemukseen – ja ymmärrykseen. Toisin sanoen, asiakkaan kokemus pohjautuu siihen, miten työntekijät ymmärtävät ja kokevat työnsä, yrityksen merkityksen ja tavoitteen. Takana on luotu oma yrityskulttuuri.

On mielestäni mielenkiintoista ajatella, ettei yrityskulttuurilla olisi itseisarvoa. Esimerkiksi Panu Luukka ajattelee näin kirjassaan. Sillä olisi väitteen mukaan ainoastaan välinearvo.

Näin yrityskulttuuri toimisi vain työkaluna yhtiön tavoitteen saavuttamiseksi. Mielestäni tässä on ”taittovirhe”.

Yrityksellä on kaksi peruselementtiä – kulttuuri ja ihmiset. Kulttuurilla on itseisarvo koska se on toinen peruselementeistä. Se on ydin, jonka mukaan ollaan, ajatellaan ja tehdään asioita. Rinnakkain voidaankin pohtia, mitä kirkko olisi ilman uskonoppia tai iskelmälaulaja ilman ymmärrystä kansan perusarvoista ja tavallisesta elämästä?

Yrityskulttuurilla on siis itseisarvo. Yrityskulttuuri kannattaa luoda sen arvon vuoksi. Yhtiön ainoa arvo ja pääoma ovat sen kulttuurissa. Muut arvot, ajattelu ja tekeminen perustuvat puhtaasti siihen.

Jaa artikkeli:

Lisää ajatuksia herättävää lukemista

Britti Imperiumi

Johdanto Maailmanjärjestyksen (world order) muutokset tapahtuvat, kun nouseva valtio tai valtioiden liittouma haastaa vallitsevan suurvallan ja saavuttaa riittävän dominoivan aseman asettaakseen uudet globaalit säännöt. Tämä prosessi on pitkä ja monivaiheinen,

LUE ARTIKKELI »

Hollannin imperiumi

Hollannin imperiumin kehitys 1500-luvun puolivälistä 1800-luvulle on erinomainen esimerkki suurvaltojen syklisestä dynamiikasta, jossa valtakunnat nousevat, kukoistavat ja lopulta väistyvät uusien haastajien tieltä. Hollannin nousu alkoi Espanjan Habsburgien valtakunnan heikentyessä, ja

LUE ARTIKKELI »

Valuuttojen devalvaatio

Historia osoittaa, että valtaosa maailman valuutoista on joko lakannut olemasta tai devalvoitunut . Arvioiden mukaan noin vuodesta 1700 lähtien käyttöön otetuista 750 valuutasta vain noin viidennes on yhä käytössä –

LUE ARTIKKELI »

Suomen talouden tilanne 2025

Valtionvelka suhteessa BKT:hen oli vuoden 2024 lopussa noin 61,3 %Lähde: Valtionvelka.fi – Faktoja valtionvelasta Julkisyhteisöjen velka (valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen) oli vuonna 2024 noin 82,1 % BKT:staLähde: Valtionvelka.fi – Faktoja

LUE ARTIKKELI »

Ruotsin talouskriisi 1987–2000

Tässä tarkastellaan Ruotsin talouden kehitystä vuosina 1987–2000, painottaen velkasyklin dynamiikkaa, rahapoliittisia ja finanssipoliittisia toimia sekä rakenteellisia uudistuksia. 1980-luvun lopun ylikuumeneminen johti rahoituskuplaan, jonka puhkeaminen käynnisti syvän laman 1990–1993. Kriisin taustalla

LUE ARTIKKELI »

Keskustelukulttuuri

1. Papukaijamainen toisto (Parroting) Monissa vuorovaikutustilanteissa keskustelu ei perustu tiedon tuottamiseen tai kriittiseen arviointiin, vaan median välittämien kertomusten toistamiseen. Tämä ilmiö, jota voidaan kuvata termillä parroting, liittyy vahvistusharhaan (confirmation bias;

LUE ARTIKKELI »

Cookies preferences

Necessary

Necessary
Välttämättömät evästeet ovat ehdottoman tärkeitä verkkosivuston moitteettoman toiminnan kannalta. Nämä evästeet varmistavat sivuston perustoiminnot ja tietoturvaominaisuudet anonyymisti.

Advertisement

Mainosevästeitä käytetään tarjoamaan kävijöille relevantteja mainoksia ja markkinointikampanjoita. Nämä evästeet seuraavat kävijöiden toimintaa eri verkkosivustoilla ja keräävät tietoa räätälöityjen mainosten näyttämiseksi.