Paikallinen tapakulttuuri vaikuttaa yrityskulttuuriin. Suuria vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi uskonto ja yhteiskuntajärjestelmä. Näiden asioiden alla on asioita, jotka muuttuvat ajassa ja elämässä. Näitä ovat arvot, periaatteet, historia, koulutus, laki, järjestys, asenne, henkiset taidot, tunne maailma ja ajattelu. Kansallisen tapakulttuurin alla makaa muu maailma.
Yrityskulttuurin rakennus kansallisen tapakulttuurin päälle? Kysymys on tärkeä kun yrityskulttuuria halutaan muuttaa ja optimoida. Oma yrityskulttuuri tulee ankkuroitua kansalliseen kulttuuriin jollain tavalla. Nämä rajapinnat on hyvä tiedostaa, koska kaikkia nyansseja ei voida ottaa mukaan.
Esimerkki; Onko kannustettua toimintaa olla palavereissa hiljaa, vaikka olisi jotain sanottavaa? Miten yritys suhtautuu hiljaisiin ihmisiin ja miten rohkaista olemaan avoin ja läpinäkyvä?
Kaikki maailmalla olevat tavat ja trendit eivät sovellu Suomeen. Syy on ilmeinen. Suomalaiseen yrityskulttuuriin ei voida jalkauttaa toimintaa tai ajatusta täysin irrallaan. Olemme kaikki kansalliskulttuurimme luomuksia ja kykenemme vain tiettyyn joustoon. Ajattelemme ja ymmärrämme maailmaa Suomessa hyvin samankaltaisesti. Arvomme ovat hämmästyttävän samankaltaisia. Jos yrität pultata koneeseen väärää pulttia, niin se kone ei toimi.
Merkittävä osuus suomalaisesta kulttuurista on tuontitavaraa muista kulttuureista ja muilta kansoilta. ”Suomen kansallinen kulttuuri on pääasiassa tuontitavaraa. Ilman virikkeitä ja vaikutteita muualta ei olisi Sibeliusta, Gallen-Kallelaa sen enempää kuin Edelfeltiäkään.” (Claes Andersson, Helsingin Sanomat 4.3.2011.) ”Olemme saaneet lähes kaiken Ruotsista.” (Tuomas Enbuske, Yle TV1 22.3.2013.)
Jos suomalaisen kansallisen tapakulttuurin pohjat ovat tuotu ulkomailta, niin miten yrityskulttuurin luominen, muutos ja ylläpito onnistuu siihen päälle? Osaammeko luoda yrityksiin tehokasta yrityskulttuuria, joka palvelisi yrityksen tavoitetta tulevaisuuden työntekijöillä?
Kyse on paljon puhutusta ”voittajakulttuurista”.
Onko malttia luoda se aidoksi ja omannäköiseksi?
Lama-aika: 1989–1993
Omaisuuskuplan puhkeaminen Kuplan puhkeaminen johti voimakkaaseen omaisuushintojen laskuun, mikä synnytti shokin ja heikensi pankkien vakavaraisuutta. Erityisesti kiinteistöjen ja osakkeiden arvon lasku heikensi vakuusarvoja, mikä ajoi rahoituslaitokset kriisiin. Taloudellinen Romahdus Indikaattori
2 elokuun, 2025
7:29 am