Troubled Asset Relief Program (TARP)

1. Johdanto

Lehman Brothersin konkurssi 15. syyskuuta 2008 aiheutti luottamus- ja likviditeettishokin Yhdysvaltain ja globaalien rahoitusmarkkinoille. Bernanken (2015) mukaan kyseessä oli “vakavin finanssikriisi maailmanhistoriassa” (s. 404). Valtiovarainministeri Henry Paulson ja FEDin pääjohtaja Ben Bernanke valmistelivat toimenpidepaketin, johon sisältyi omaisuuserien osto- ja takausohjelmia. Näistä merkittävin oli 700 miljardin dollarin TARP-ohjelma, jonka tavoitteena oli poistaa pankkien taseista asuntoluotto arvopapereita (Paulson, 2010; Congressional Research Service, 2009).

2. Ohjelman synty

18.–19. syyskuuta 2008, kun rahamarkkinarahastoista alkoi virrata pääomia ulos ja yritystodistusmarkkina pysähtyi, valtiovarainministeriö ja keskuspankki katsoivat, että aiemmat yksittäiset pelastusoperaatiot (Bear Stearns ja AIG) eivät riittäneet (U.S. Treasury, 2008a). Paulson harkitsi pankkien kansallistamista, kuten Englanti teki, mutta hylkäsi sen poliittisen vastustuksen ja puuttuvan ennakkotapauksen vuoksi (Paulson, 2010). Hän esitti suunnitelman “ongelmallisten omaisuuserien” ostamisesta. Näin niiden uudelleenhinnoittelu vapauttaisi pääomaa ja elvyttäisi pankkien välistä luotonantoa.

3. Rahamarkkinakriisi ja ESF:n käyttö

Reserve Primary Fund “meni rikki” 16. syyskuuta 2008: sen osuuden arvo laski alle yhden dollarin Lehman Brothersin velkapaperien vuoksi (SEC, 2009). Tämä aiheutti yli 300 miljardin dollarin lunastukset viikossa (Investment Company Institute, 2009), pakotti rahastoja myymään yritystodistuksia ja uhkasi suuryritysten kuten General Electricin ja Coca-Colan käyttöpääomaa.

Valtiovarainministeriö julkisti takausohjelman rahamarkkinarahastojen sijoittajille. Ohjelma rahoitettiin Exchange Stabilization Fundista (ESF), joka oli alun perin perustettu vuonna 1934 dollarin arvon ylläpitoon. ESF edellytti presidentin hyväksynnän ja  mahdollisti 50 miljardin dollarin takuun ilman kongressin lupaa (GAO, 2012). Päättäjät epäilivät summan riittävyyttä rahamarkkinarahastojen 3,5 biljoonan dollarin varoihin. Tosin,  julkistus vähensi paniikkia (Paulson, 2010).

4. Poliittiset neuvottelut

TARP:in lakiluonnos 20. syyskuuta, oli kolme sivua pitkä ja antoi laajat valtuudet ostaa omaisuuseriä (U.S. Treasury, 2008b). Luonnoksen yksityiskohtien puute ja ennennäkemätön koko — 700 miljardia dollaria — herättivät vastustusta. Neuvotteluissa korostuivat erimielisyydet, julkinen vastareaktio “pelastuspaketeille” sekä kongressin eri valiokuntien ristiriidat (CRS, 2009).

Monissa kriiseissä (Kindleberger & Aliber, 2011) ratkaiseva lainsäädäntö etenee vasta, kun romahduksen uhka oli käsissä. Edustajainhuone hylkäsi TARP:in 29. syyskuuta, mikä johti Dow Jonesin suureen pudotukseen. Laki hyväksyttiin toisella äänestyskierroksella 3. lokakuuta 2008, kun siihen oli lisätty määräyksiä muun muassa johdon palkkioista, kongressin valvonnasta ja verohelpotuksista.

5. Markkinareaktiot

Ohjelma lopulta hyväksyttiin, markkinat suhtautuivat epäillen ja S&P 500 laski 1,4 % hyväksymispäivänä. Monet arvioivat, että ohjelman rakenne ei soveltunut luottokriisiin (Blinder, 2013). Lokakuun puolivälissä valtiovarainministeriö muutti strategiaansa ja alkoi suoraan pääomittaa pankkeja Capital Purchase Programin kautta.

6. Johtopäätökset

TARP osoittaa, kuinka institutionaaliset valmiudet, lakisääteinen joustavuus ja poliittisen talouden reunaehdot muovaavat kriisiajan päätöksentekoa. ESF:n käyttö rahamarkkinarahastojen takaamiseen havainnollisti, miten olemassa olevia välineitä voidaan muokata systeemisten uhkien torjumiseksi. TARP vahvistaa käsitystä, että Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä laajamittainen finanssipoliittinen interventio toteutuu vasta kun systeeminen romahdus näyttää väistämättömältä.

Lähteet

  • Bernanke, B. S. (2015). The Courage to Act: A Memoir of a Crisis and Its Aftermath. New York: W.W. Norton.
  • Blinder, A. S. (2013). After the Music Stopped: The Financial Crisis, the Response, and the Work Ahead. New York: Penguin Press.
  • Congressional Research Service. (2009). Troubled Asset Relief Program: Implementation and Status. Washington, DC: CRS Report RL34730.
  • Government Accountability Office (GAO). (2012). Money Market Mutual Funds: SEC Should Strengthen Its Oversight. Washington, DC: GAO-12-269.
  • Investment Company Institute. (2009). Report of the Money Market Working Group. Washington, DC.
  • Kindleberger, C. P., & Aliber, R. Z. (2011). Manias, Panics, and Crashes: A History of Financial Crises (6th ed.). New York: Palgrave Macmillan.
  • Paulson, H. M. (2010). On the Brink: Inside the Race to Stop the Collapse of the Global Financial System. New York: Business Plus.
  • U.S. Securities and Exchange Commission (SEC). (2009). Money Market Fund Reform. Washington, DC: Release No. IC-28807.
  • U.S. Treasury. (2008a). Statement on Temporary Guarantee Program for Money Market Funds. 19.9.2008.
  • U.S. Treasury. (2008b). Legislative Proposal for Authority to Purchase Troubled Assets. 20.9.2008.

Jaa artikkeli:

Lisää ajatuksia herättävää lukemista

Britti Imperiumi

Johdanto Maailmanjärjestyksen (world order) muutokset tapahtuvat, kun nouseva valtio tai valtioiden liittouma haastaa vallitsevan suurvallan ja saavuttaa riittävän dominoivan aseman asettaakseen uudet globaalit säännöt. Tämä prosessi on pitkä ja monivaiheinen,

LUE ARTIKKELI »

Hollannin imperiumi

Hollannin imperiumin kehitys 1500-luvun puolivälistä 1800-luvulle on erinomainen esimerkki suurvaltojen syklisestä dynamiikasta, jossa valtakunnat nousevat, kukoistavat ja lopulta väistyvät uusien haastajien tieltä. Hollannin nousu alkoi Espanjan Habsburgien valtakunnan heikentyessä, ja

LUE ARTIKKELI »

Valuuttojen devalvaatio

Historia osoittaa, että valtaosa maailman valuutoista on joko lakannut olemasta tai devalvoitunut . Arvioiden mukaan noin vuodesta 1700 lähtien käyttöön otetuista 750 valuutasta vain noin viidennes on yhä käytössä –

LUE ARTIKKELI »

Suomen talouden tilanne 2025

Valtionvelka suhteessa BKT:hen oli vuoden 2024 lopussa noin 61,3 %Lähde: Valtionvelka.fi – Faktoja valtionvelasta Julkisyhteisöjen velka (valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen) oli vuonna 2024 noin 82,1 % BKT:staLähde: Valtionvelka.fi – Faktoja

LUE ARTIKKELI »

Ruotsin talouskriisi 1987–2000

Tässä tarkastellaan Ruotsin talouden kehitystä vuosina 1987–2000, painottaen velkasyklin dynamiikkaa, rahapoliittisia ja finanssipoliittisia toimia sekä rakenteellisia uudistuksia. 1980-luvun lopun ylikuumeneminen johti rahoituskuplaan, jonka puhkeaminen käynnisti syvän laman 1990–1993. Kriisin taustalla

LUE ARTIKKELI »

Keskustelukulttuuri

1. Papukaijamainen toisto (Parroting) Monissa vuorovaikutustilanteissa keskustelu ei perustu tiedon tuottamiseen tai kriittiseen arviointiin, vaan median välittämien kertomusten toistamiseen. Tämä ilmiö, jota voidaan kuvata termillä parroting, liittyy vahvistusharhaan (confirmation bias;

LUE ARTIKKELI »

Cookies preferences

Necessary

Necessary
Välttämättömät evästeet ovat ehdottoman tärkeitä verkkosivuston moitteettoman toiminnan kannalta. Nämä evästeet varmistavat sivuston perustoiminnot ja tietoturvaominaisuudet anonyymisti.

Advertisement

Mainosevästeitä käytetään tarjoamaan kävijöille relevantteja mainoksia ja markkinointikampanjoita. Nämä evästeet seuraavat kävijöiden toimintaa eri verkkosivustoilla ja keräävät tietoa räätälöityjen mainosten näyttämiseksi.