Tokenisaatio asunto- ja kiinteistörahastoissa

Tokenisaatio on mullistamassa perinteisiä kiinteistösijoitusmalleja digitalisoimalla omistusoikeudet lohkoketjupohjaisiksi tokeneiksi. Tämä mahdollistaa kiinteistöjen omistuksen jakamisen murto-osuuksiin ja niiden kaupankäynnin digitaalisilla alustoilla. Suomessa kiinteistörahastot kohtaavat merkittäviä haasteita, kuten hintojen laskua ja lunastusten keskeytyksiä, joten tokenisaatio tarjoaa lupaavan vaihtoehdon likviditeettiongelmien ratkaisemiseksi ja markkinoiden toiminnan parantamiseksi.

Suomen kiinteistörahastomarkkinoiden nykytilanne

Vuonna 2025 Suomen kiinteistörahastomarkkinat ovat haastavassa tilanteessa. Kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet ja myynti hidastunut vuoden 2022 lopusta lähtien, mikä on johtanut likviditeettiongelmiin. Useat rahastot ovat keskeyttäneet lunastuksia, koska kiinteistöjen realisointi on hidasta ja markkinahinnat ovat alhaisia. Esimerkiksi OP-ryhmä jäädytti alkuvuodesta 2025 OP-Julkisten palveluiden kiinteistörahaston ja OP-Vuokratuoton, mikä vaikuttaa yli 50 000 sijoittajaan. Samankaltaisia ongelmia on havaittu myös eQ:n, Ålandsbankenin ja Titaniumin rahastoissa, mikä on johtanut Finanssivalvonnan tarkastuksiin. Suomessa toimii noin 175 kiinteistörahastoa, joista suurin osa on vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, ja vain harvat noudattavat UCITS-sääntöjä. Lunastusten keskeytykset ovat väliaikaisia, mutta niiden päättymisaikaa ei ole määritelty, mikä korostaa perinteisten rahastojen haavoittuvuutta markkinalaskusuhdanteissa.

Tokenisaation toimintaperiaate

Tokenisaatio viittaa kiinteistöjen omistusoikeuksien muuttamiseen digitaalisiksi tokeneiksi lohkoketjuteknologian avulla. Tämä mahdollistaa kiinteistöjen jakamisen pieniin murto-osuuksiin, joita voidaan ostaa ja myydä digitaalisilla alustoilla. Toisin kuin perinteisissä kiinteistörahastoissa, joissa lunastukset voivat kestää kuukausia kiinteistöjen myynnin vuoksi, tokenisoiduilla varoilla voidaan käydä kauppaa jatkuvasti lohkoketjupohjaisilla markkinoilla. Tämä parantaa likviditeettiä, koska sijoittajat voivat myydä tokeneitaan ilman, että rahaston tarvitsee realisoida fyysisiä kiinteistöjä epäedullisilla hinnoilla.

Tokenisaatio tarjoaa useita etuja. Ensinnäkin se parantaa likviditeettiä, koska sijoittajat voivat myydä osuuksiaan milloin tahansa ( 24/7/365), mikä vähentää jäädytysten tarvetta. Toiseksi murto-osuudet laskevat minimisijoitusten kynnystä, mikä houkuttelee uusia sijoittajia, kuten piensijoittajia ja kansainvälisiä toimijoita. Kolmanneksi lohkoketju automatisoi kaupankäyntiprosesseja ja tarjoaa muuttumattoman kirjanpidon, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja vähentää petosriskiä. Lisäksi tokenisaatio mahdollistaa omistuksen hajauttamisen, esimerkiksi jakamalla kerrostalon omistusoikeus tuhansiksi tokeneiksi, mikä parantaa riskienhallintaa.

Haasteet ja riskit 

Tokenisaatioon liittyy kuitenkin merkittäviä haasteita. Suomessa fintech-ala on kehittynyt, mutta tokenisaatio vaatii selkeää lainsäädäntöä digitaalisista varoista ja ei-vaihdettavista tokeneista (NFT). Nykyiset lait eivät täysin tue tokenisoitujen varojen kaupankäyntiä, mikä hidastaa teknologian käyttöönottoa. Lisäksi perinteiset rahastot ja institutionaaliset sijoittajat voivat vastustaa siirtymää avoimempiin, tokenisoituihin malleihin, koska ne haastavat vakiintuneita toimintatapoja. Spekulatiivinen kaupankäynti voi lisätä hintavaihteluita ja luoda kuplia erityisesti elpymis – ja sulamisvaiheissa.

Vaikutukset ulosvirtauksiin 

Tokenisaatio voi helpottaa sijoittajien ulosvirtauksia kriisitilanteissa, kuten nykyisessä, jossa rahastot, kuten OP-Julkisten palveluiden kiinteistörahasto ja OP-Vuokratuotto, ovat jäädytettyjä. Tokenisoiduilla markkinoilla sijoittajat voivat myydä tokeneitaan suoraan muille ostajille ilman rahaston varojen realisointia. Tämä nopeuttaa ulosvirtauksia ja lisätä myyntipainetta, jos rajoituksia ei ole. Toisaalta tokenisaatio houkuttelee uusia ostajia, kuten kansainvälisiä ja piensijoittajia, mikä voi tasapainottaa markkinoita. Rajoitukset, kuten lukitusajat tai porrastetut lunastussäännöt, voivat estää äkillisiä massapoistumisia. Lohkoketjun läpinäkyvyys tarjoaa reaaliaikaista tietoa varojen arvoista, mikä voi vähentää paniikkimyyntejä ja edistää markkinoiden vakautta.

Hintavaihtelut 

Tokenisaatio voi vaikuttaa hintavaihteluihin kaksijakoisesti. Toisaalta jatkuva kaupankäynti lohkoketjualustoilla voi johtaa nopeisiin hintaliikkeisiin, erityisesti jos mukana on spekulatiivisia sijoittajia tai velkavipua. Toisaalta läpinäkyvä hinnoittelu ja laajempi sijoittajapohja voivat pitkällä aikavälillä tasapainottaa hintoja, kun kysyntä ja tarjonta tasaantuvat. Tokenisaation vaikutus hintavakauteen riippuu siis markkinoiden rakenteesta ja sääntelystä.

Tokenisaatio tarjoaa innovatiivisen ratkaisun Suomen kiinteistörahastomarkkinoiden likviditeettiongelmiin. Se mahdollistaa jatkuvan kaupankäynnin, laskee osallistumiskynnystä ja lisää läpinäkyvyyttä. Vaikka sääntely- ja markkinahaasteita on, tokenisaatio voi modernisoida kiinteistösijoittamista, vähentää lunastusjäädytysten tarvetta ja houkutella kansainvälisiä sijoittajia. Lyhyellä aikavälillä hintavaihtelut voivat kasvaa, mutta pitkällä tähtäimellä läpinäkyvyys ja laajempi markkina voivat edistää vakautta. Tokenisaatio voisi merkittävästi parantaa Suomen kiinteistömarkkinoiden kestävyyttä ja houkuttelevuutta, mutta sen laajamittainen käyttöönotto edellyttää selkeää lainsäädäntöä ja markkinatoimijoiden sopeutumista.

Jaa artikkeli:

Lisää ajatuksia herättävää lukemista

Hollannin imperiumi

Hollannin imperiumin kehitys 1500-luvun puolivälistä 1800-luvulle on erinomainen esimerkki suurvaltojen syklisestä dynamiikasta, jossa valtakunnat nousevat, kukoistavat ja lopulta väistyvät uusien haastajien tieltä. Hollannin nousu alkoi Espanjan Habsburgien valtakunnan heikentyessä, ja

LUE ARTIKKELI »

Valuuttojen devalvaatio

Historia osoittaa, että valtaosa maailman valuutoista on joko lakannut olemasta tai devalvoitunut . Arvioiden mukaan noin vuodesta 1700 lähtien käyttöön otetuista 750 valuutasta vain noin viidennes on yhä käytössä –

LUE ARTIKKELI »

Suomen talouden tilanne 2025

Valtionvelka suhteessa BKT:hen oli vuoden 2024 lopussa noin 61,3 %Lähde: Valtionvelka.fi – Faktoja valtionvelasta Julkisyhteisöjen velka (valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen) oli vuonna 2024 noin 82,1 % BKT:staLähde: Valtionvelka.fi – Faktoja

LUE ARTIKKELI »

Ruotsin talouskriisi 1987–2000

Tässä tarkastellaan Ruotsin talouden kehitystä vuosina 1987–2000, painottaen velkasyklin dynamiikkaa, rahapoliittisia ja finanssipoliittisia toimia sekä rakenteellisia uudistuksia. 1980-luvun lopun ylikuumeneminen johti rahoituskuplaan, jonka puhkeaminen käynnisti syvän laman 1990–1993. Kriisin taustalla

LUE ARTIKKELI »

Keskustelukulttuuri

1. Papukaijamainen toisto (Parroting) Monissa vuorovaikutustilanteissa keskustelu ei perustu tiedon tuottamiseen tai kriittiseen arviointiin, vaan median välittämien kertomusten toistamiseen. Tämä ilmiö, jota voidaan kuvata termillä parroting, liittyy vahvistusharhaan (confirmation bias;

LUE ARTIKKELI »

Troubled Asset Relief Program (TARP)

1. Johdanto Lehman Brothersin konkurssi 15. syyskuuta 2008 aiheutti luottamus- ja likviditeettishokin Yhdysvaltain ja globaalien rahoitusmarkkinoille. Bernanken (2015) mukaan kyseessä oli “vakavin finanssikriisi maailmanhistoriassa” (s. 404). Valtiovarainministeri Henry Paulson ja

LUE ARTIKKELI »

Cookies preferences

Necessary

Necessary
Välttämättömät evästeet ovat ehdottoman tärkeitä verkkosivuston moitteettoman toiminnan kannalta. Nämä evästeet varmistavat sivuston perustoiminnot ja tietoturvaominaisuudet anonyymisti.

Advertisement

Mainosevästeitä käytetään tarjoamaan kävijöille relevantteja mainoksia ja markkinointikampanjoita. Nämä evästeet seuraavat kävijöiden toimintaa eri verkkosivustoilla ja keräävät tietoa räätälöityjen mainosten näyttämiseksi.