Suomen talouden tilanne 2025

Valtionvelka suhteessa BKT:hen oli vuoden 2024 lopussa noin 61,3 %
Lähde: Valtionvelka.fi – Faktoja valtionvelasta

Julkisyhteisöjen velka (valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen) oli vuonna 2024 noin 82,1 % BKT:sta
Lähde: Valtionvelka.fi – Faktoja valtionvelasta

Valtiovarainministeriön ennuste: valtionvelan osuus BKT:stä noin 60,5 % ja julkisen velan kasvu jatkuu.
Lähde: Valtionvelka.fi – Neljännesvuosikatsaus 3/2024

IMF:n arvio: julkisen talouden velkasuhde voi nousta lähes 90 % BKT:stä. IMF suosittelee rahoitusaseman parantamista 0,5 % BKT:hen vuosittain 2025–2029.
Lähde: VM.fi – IMF:n raportti Suomesta

Miten velkasuhde voidaan vakauttaa?

Korkojen laskeminen

Nykyinen keskikorko valtion velalle on noin 1 %.
Lähde: Labore – Kestävyysvaje ja talouspolitiikka

Tämä taso on jo huomattavan matala verrattuna moniin muihin maihin.

Kasvu ja inflaatio

IMF-ennuste 2025: reaalikasvu 1,3 %, inflaatio 2,0 % → nimellinen kasvu noin 3,3 %.
Lähde: VM.fi – IMF:n raportti Suomesta

Menojen leikkaaminen

IMF korostaa, että velkasuhteen vakauttaminen vaatii menojen hillintää yhdistettynä tulojen lisäämiseen.
Lähde: VM.fi – IMF:n raportti Suomesta

Verotulojen lisääminen

IMF:n suositus: rahoitusaseman parannus 0,5 % BKT:hen vuodessa voidaan saavuttaa mm. veropohjaa vahvistamalla.
Lähde: VM.fi – IMF:n raportti Suomesta

Korkotaso on jo matala, mutta kasvu ja inflaatio jäävät ennusteissa liian pieniksi velkasuhteen vakauttamiseen yksinään. IMF:n mukaan realistisin polku on yhdistää maltilliset menoleikkaukset, verotulojen vahvistaminen ja kasvua tukevat uudistukset. Tavoitteena on rahoitusaseman parannus 0,5 % BKT:hen vuodessa, jolloin velkasuhde kääntyy laskuun.

Suomen velkasuhteen vakauttamiseksi tarvitaan:

Tarvittava korkotaso: noin 3,2 % → käytännössä mahdoton

Tarvittava nimellinen talouskasvu: noin 7,5 % vuodessa → paljon korkeampi kuin realistinen ennuste (nykyinen ~3,3 %).

Tarvittava menojen leikkaus: noin 10,4 % kokonaismenoista → merkittävä leikkaus, vaikea toteuttaa poliittisesti.

Tarvittava tulonlisäys (verot tms.): noin 3,1 % → maltillinen lisäys, mahdollisesti yhdistettävissä muihin toimiin.

KAAVA TULEVIEN VELKATAKKOEN MÄÄRITTÄMISEKSI

Tuleva velka / Tulevat tulot=

Tulevat menot ilman korkoja−Tulevat tulot + Nykyinen velka*(1+korko%) + Nykyiset tulot*(1+Kasvu%)

Jaetaan

Nykyiset tulot * (1 +Kasvu%)

Jaa artikkeli:

Lisää ajatuksia herättävää lukemista

Yhdysvaltojen kotitalouksien velkakehitys 2025 Q2

Vuoden 2025 toisella neljänneksellä Yhdysvaltojen kotitalouksien kokonaisvelka kasvoi 185 miljardilla dollarilla, eli 1% edelliseen neljännekseen verrattuna. Kesäkuun lopussa velkojen kokonaismäärä oli 18,39 biljoonaa dollaria. Tämä merkitsee 4,24 biljoonan dollarin kasvua

LUE ARTIKKELI »

Lehman Brothersin romahduksesta valtion pelastusohjelmaan

Syyskuussa 2008 Yhdysvaltojen rahoitusjärjestelmän vakaus joutui vakavaan uhkaan. Lehman Brothersin konkurssi käynnisti kriisin, jossa luottamus romahti, likviditeetti katosi ja useita pankkeja uhkasi maksukyvyttömyys. Rahoitusjärjestelmän vakaus perustuu pääomapuskureihin ja luottamukseen kaikkien

LUE ARTIKKELI »

Lehman Brothersin romahdus 2008

Johdanto Syyskuu 2008 on finanssikriisin käännekohta. Yhdysvaltalaisen investointipankki Lehman Brothers Holdings Inc:n konkurssi oli maan historian suurin, myös maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävä. Tapahtuma käynnisti. ”lumivyöryn”, jossa suuren toimijan kaatuminen laukaisi

LUE ARTIKKELI »

Velkasykli

1. Johdanto Velka- ja luottomarkkinat muodostavat keskeisen osan modernia talousjärjestelmää, ja niiden syklinen käyttäytyminen vaikuttaa merkittävästi makrotaloudelliseen vakauteen (Kindleberger & Aliber, 2011; Reinhart & Rogoff, 2009). Luoton saatavuus voi kiihdyttää

LUE ARTIKKELI »

Suomen elpymisvaihe (1993–2001)

Suomen talous siirtyi 1990-luvun puolivälissä syvästä lamasta asteittain elpymisvaiheeseen, jota leimasivat määrätietoiset politiikkatoimet. Hallitus ja keskuspankki ryhtyivät toimiin, jotka yhdessä vakauttivat rahoitusjärjestelmän, elvyttivät kysyntää ja loivat pohjan kestävälle kasvulle. Ensimmäinen

LUE ARTIKKELI »

Lama-aika: 1989–1993

Omaisuuskuplan puhkeaminen Kuplan puhkeaminen johti voimakkaaseen omaisuushintojen laskuun, mikä synnytti shokin ja heikensi pankkien vakavaraisuutta. Erityisesti kiinteistöjen ja osakkeiden arvon lasku heikensi vakuusarvoja, mikä ajoi rahoituslaitokset kriisiin. Taloudellinen Romahdus Indikaattori

LUE ARTIKKELI »

Cookies preferences

Necessary

Necessary
Välttämättömät evästeet ovat ehdottoman tärkeitä verkkosivuston moitteettoman toiminnan kannalta. Nämä evästeet varmistavat sivuston perustoiminnot ja tietoturvaominaisuudet anonyymisti.

Advertisement

Mainosevästeitä käytetään tarjoamaan kävijöille relevantteja mainoksia ja markkinointikampanjoita. Nämä evästeet seuraavat kävijöiden toimintaa eri verkkosivustoilla ja keräävät tietoa räätälöityjen mainosten näyttämiseksi.