Se on hähmäinen ajatus.
Yrityskulttuuria on vaikea hahmottaa ja sanoittaa. Sitä ei näe, koska se ei pidä mitään sisällään. Työntekijöillä on vain oletuksia ja tapakulttuuria. On vain avainhenkilöitä ja kokemusta. Yhtiötä suurempaa mekaniikka on harvoissa osoitteissa.
Sellaista, jota voidaan johtaa, ylläpitää, kehittää ja kopioida eteenpäin. Sellaista, jota pidetään epäreiluna kilpailuetuna toisiin yhtiöihin.
Monella yrityksellä on jokin yrityskulttuuri, mutta kukaan ei osaa puhua siitä. Kukaan ei osaa jalkauttaa sitä arkeen. Miten kulttuuri näkyy tiistai aamuisin? Usein viitataan arvoihin ja hyvään yhteishenkeen. Kysyt kahdelta, saat kaksi eri vastausta. Arvot ja periaatteet ovat usein ilman konkretiaa. – ”Meillä halitaan ja tuetaan yrittäjähenkeä.”
Arvojen käytännön merkitys jää työntekijän omaksi tulkinnaksi, mitä ne tarkoittavat. Tämä työ kuuluu omistajille, hallitukselle sekä johtoryhmälle. Tosin, harvoin he vaivautuvat sanoittamaan tapaa kuinka ihmiset olisivat keskenään, kuinka arvot näkyy? Miten asioista puhutaan ja kuinka haasteita lähestytään? Kuinka ristiriidat ratkaistaan? Onko eriävien mielipiteiden esilletuonti kannustettua? Kummasta on enemmän hyötyä?
Voidaan sanoa, että oma yrityskulttuuri on olemisen, ajatusten ja toiminnan jonkinlainen eliittikerho, johon vain harvat pääsevät mukaan. Kulttuurin oleminen, ajattelu ja toiminta kipinöi tai jättää kipinöimättä.
Kulttuuri on siten binäärinen. Pidät tai et. On typerää luoda kulttuuri, joka olisi kaikille jotain.
Ei, – kyse ei ole sekatavarakaupasta tai tavaroista.
Kyse on henkisistä asioista.
Lama-aika: 1989–1993
Omaisuuskuplan puhkeaminen Kuplan puhkeaminen johti voimakkaaseen omaisuushintojen laskuun, mikä synnytti shokin ja heikensi pankkien vakavaraisuutta. Erityisesti kiinteistöjen ja osakkeiden arvon lasku heikensi vakuusarvoja, mikä ajoi rahoituslaitokset kriisiin. Taloudellinen Romahdus Indikaattori