Miksi paras mahdollinen päätöksenteko ei onnistu?

Päätöksenteko on hyvin vaikeaa. Liiketoiminnassa joudutaan usein tekemään päätöksiä nopeasti ja vajavaisin tiedoin. Tällöin ”hyvä” päätöksentekijä luottaa ympärillään oleviin henkilöihin ja vaatii heitä olemaan erimieltä päätöksentekijän kanssa. Tähän tarvitaan ihmisiä, jotka kykenevät, uskaltavat ja pystyvät olemaan erimieltä. Siihen tarvitaan avointa mieltä, ristiriitaisuuksia, erimielisyyttä ja näkemystä. Tarvitaan myös paksua nahkaa.
Usein tämän kaltainen päätöksenteko ei onnistu. Ovet paukkuu ja ihmiset jostain syystä ottavat liiketoimintaasiat henkilökohtaisesti, vaikka ajatukset ovat ” kuumaa ilmaa”.
Emme hallitse tilannetta. Hyvin usein piilossa on jo olemassa bias ja päätös. Tämä on huono lähtökohta.

Esimerkki: Mitä tapahtuu kun joku on toista mieltä kanssasi? Ensimmäinen automaattinen reaktio on puolustus. Voit tulla vihaiseksi ja hyökätä takaisin ajatuksella asiaan tai siirtyä suoraan henkilökohtaisuuksiin.

Rationaalinen ihminen on kiinnostunut toisen mielipiteestä ja ajattelusta, mutta emme toimi niin. Se on jollain tavalla traagista ja tehotonta.  Vaikka tekijä olisi kuinka fiksu, näin voi tapahtua. Nousemme norsunluutorniin hierarkisten rakenteiden taakse, vaikka puhumme asiasta.

Meissä jokaisessa on kaksi minää. Ensimmäinen minä on aivojen etulohkossa ( executive function), joka on viisas, looginen ja rationaalinen. Toinen minä on mantelitumakkeessa tai aivolisäkkeessä ( liskoaivoissa), primitiivinen ja tunteellinen. Nämä kaksi aivotoimtoa ja minää taistelevat ihmisen kontrollista. Paras esimerkki tästä on: autokaupassa tehtävä ”järkipäätös.”

Mitä jos olemmekin jollain tavalla ohjelmoituja puolustamaan omaa kantaamme?

Olen pohtinut asiaa ja tullut siihen johtopäätökseen, että olemme.

Yhteiskuntamme valtarakenne tukee ajatteluani.

Yhteiskunnan säännöt, ohjeet ja lait asettavat sallitun ja ei sallitun ajatusten ja käyttäytymisen rajat. Hurjin nykymuoto tästä ajatuksen tasolla olevasta rajoitteesta on vihapuhe. Se soluttautuu jo ihmisten ajatuksiin sensuurina.
Annetaan ikäänkuin valmis laatikko, jossa voit ajatella ja olla. Jos ylität laatikon rajat edes ajatuksillasi saatika puheellasi, niin se on väärin, tuomittavaa tai rikos.

Tätä rakenteelllista prinsiippiä tuetaan joka päivä. Omaksumme asetelman elämäämme hyvin voimakkaasti. Se on selkärangassa kiinni, miten auktoriteetteihin, esimiehiin tai rakenteisiin suhtaudutaan.

Elämme ja hengitämme tätä fyysistä ja henkistä rakennetta.

Emme osaa edes ajatuksellisesti kyseenalaistaa asioita, jotka ovat toisin.
Tätä kai voi sanoa Matrix:iksi.

Jos laatikon ulkopuolella uskaltaisi ajatella, niin uusia ajatuksia voisi syntyä?

Jaa artikkeli:

Lisää ajatuksia herättävää lukemista

Britti Imperiumi

Johdanto Maailmanjärjestyksen (world order) muutokset tapahtuvat, kun nouseva valtio tai valtioiden liittouma haastaa vallitsevan suurvallan ja saavuttaa riittävän dominoivan aseman asettaakseen uudet globaalit säännöt. Tämä prosessi on pitkä ja monivaiheinen,

LUE ARTIKKELI »

Hollannin imperiumi

Hollannin imperiumin kehitys 1500-luvun puolivälistä 1800-luvulle on erinomainen esimerkki suurvaltojen syklisestä dynamiikasta, jossa valtakunnat nousevat, kukoistavat ja lopulta väistyvät uusien haastajien tieltä. Hollannin nousu alkoi Espanjan Habsburgien valtakunnan heikentyessä, ja

LUE ARTIKKELI »

Valuuttojen devalvaatio

Historia osoittaa, että valtaosa maailman valuutoista on joko lakannut olemasta tai devalvoitunut . Arvioiden mukaan noin vuodesta 1700 lähtien käyttöön otetuista 750 valuutasta vain noin viidennes on yhä käytössä –

LUE ARTIKKELI »

Suomen talouden tilanne 2025

Valtionvelka suhteessa BKT:hen oli vuoden 2024 lopussa noin 61,3 %Lähde: Valtionvelka.fi – Faktoja valtionvelasta Julkisyhteisöjen velka (valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen) oli vuonna 2024 noin 82,1 % BKT:staLähde: Valtionvelka.fi – Faktoja

LUE ARTIKKELI »

Ruotsin talouskriisi 1987–2000

Tässä tarkastellaan Ruotsin talouden kehitystä vuosina 1987–2000, painottaen velkasyklin dynamiikkaa, rahapoliittisia ja finanssipoliittisia toimia sekä rakenteellisia uudistuksia. 1980-luvun lopun ylikuumeneminen johti rahoituskuplaan, jonka puhkeaminen käynnisti syvän laman 1990–1993. Kriisin taustalla

LUE ARTIKKELI »

Keskustelukulttuuri

1. Papukaijamainen toisto (Parroting) Monissa vuorovaikutustilanteissa keskustelu ei perustu tiedon tuottamiseen tai kriittiseen arviointiin, vaan median välittämien kertomusten toistamiseen. Tämä ilmiö, jota voidaan kuvata termillä parroting, liittyy vahvistusharhaan (confirmation bias;

LUE ARTIKKELI »

Cookies preferences

Necessary

Necessary
Välttämättömät evästeet ovat ehdottoman tärkeitä verkkosivuston moitteettoman toiminnan kannalta. Nämä evästeet varmistavat sivuston perustoiminnot ja tietoturvaominaisuudet anonyymisti.

Advertisement

Mainosevästeitä käytetään tarjoamaan kävijöille relevantteja mainoksia ja markkinointikampanjoita. Nämä evästeet seuraavat kävijöiden toimintaa eri verkkosivustoilla ja keräävät tietoa räätälöityjen mainosten näyttämiseksi.