Mikä merkitys on yrityskulttuurilla?

Miten parhaiten suoriutuvat organisaatiot eroavat muista? Onko kyse strategiasta, tuotteista vai ihmisistä?

Olemassa oleva kilpailuetu katoaa. Yhtiön kilpailuedun säilyttämiseksi tulee rakentaa pysyvämpää, vaikeammin kopioitavaa, vaikeammin opeteltavaa. Luo sellaista, joka mahdollistaa epäreilun kilpailuedun ylläpitämisen ja kehittymisen.

Yrityskulttuuri vaikuttaa organisaation suorituskykyyn. Tutkimuksen mukaan parhaimmat kulttuurit tuottavat pitkällä aikavälillä omistajille 60 prosenttia korkeamman tuoton kuin mediaani-yritykset ja 200 prosenttia korkeamman tuoton kuin huonoimmat 25 prosenttia yrityksistä. (McKinsey). Parhaimmissa yrityskulttuureissa käyttökate kasvaa 18% ensimmäisenä vuotena, kun muutos on tehty.

Yrityskulttuuri on olemista ja ajattelua. Tämän jälkeen tärkeää selvittää kuka, kenen kanssa, miten ja mitä ihmiset tekevät. Väitetään, että kulttuuri olisi vain konkreettisia tekoja. Panu Luukka toteaa: ”Kulttuuri on tekoja, tekoja, tekoja”. Kyllä näinkin, mutta jotain olennaista täytyy ensin tapahtua ennen kuin mitään tehdään.

Ensiksi täytyy määrittää ja sopia olemisen kriteerit ja edellytykset. Tämän lisäksi täytyy sopia miten ajattelemme ja asennoidumme. Kaiken tämän taakse tulee luoda yhteinen maasto, jossa olemme ja elämme. Esimerkki; on tärkeää sopia miten ihmiset puhuvat toisilleen. Halutaanko, että ajatukset suodatetaan vai puhutaanko suoraan? Vai, onko parempi, että pidetään kriittiset ajatukset itsellään? Nähdään asiat positiivisessa valossa puuttumatta epäkohtiin? Kumpi on kannustettua toimintaa? Kummasta on enemmän hyötyä?

Jossain vielä kuulee; ”Minä olen täällä tekemässä vain töitä, en ystäviä.” Tämä on kai jäänne peltotöistä, jossa fyysinen rasite oli este puhumiselle ja ystävien hyöty omalle työlle marginaalista. Tilanne on toisenlainen. Tarvitaan ihmistuntemusta ja kaikkien osallistumista yhteistyöhön. Tarvitaan työn ympärille kykeneviä ihmisiä. Tarvitaan niitä, jotka uskaltavat ja osaavat haastaa ajatukset ja asian ennen päätöksentekoa. Tarvitaan ihmisiä, joilla on paksu nahka. Kaikki eivät siihen kykene. Jos ei, tarvittava ominaisuus puuttuu. Yhtiön on mietittävä onko henkilö sopiva yritykseen ja mitä hyötyä ihmisestä on.

Kaikki yritykset toimivat miltei samankaltaisesti. Saman katon alla jaetaan yhteiset ajattelutavat ja uskomukset. Nämä ovat peräisin kansallisesta tapakulttuurista. Olemme hyvin homogeenistä kansaa. Tämä on karski yleistys. Olen ollut pankeissa töissä, ja mikään ei niitä toisistansa erottanut. Kerrottiin titteli, palkka, lomat, osasto ja tavoite. Loppu työnteosta oli kiinni omasta kyvystä ja sisäisestä motivaatiosta. Ehkä joskus vihjattiin, ettei kannata valittaa tai tuossa on hankala tyyppi. Muuta tietoa ei jaettu. Kukaan ei ollut ja ole kiinnostunut siitä miten ajattelen, asennoidun ja ymmärrän. Kun tätä maastoa ei haluta selvittää ihmisten suurin pääoma valuu hukkaan.

Jaa artikkeli:

Lisää ajatuksia herättävää lukemista

Britti Imperiumi

Johdanto Maailmanjärjestyksen (world order) muutokset tapahtuvat, kun nouseva valtio tai valtioiden liittouma haastaa vallitsevan suurvallan ja saavuttaa riittävän dominoivan aseman asettaakseen uudet globaalit säännöt. Tämä prosessi on pitkä ja monivaiheinen,

LUE ARTIKKELI »

Hollannin imperiumi

Hollannin imperiumin kehitys 1500-luvun puolivälistä 1800-luvulle on erinomainen esimerkki suurvaltojen syklisestä dynamiikasta, jossa valtakunnat nousevat, kukoistavat ja lopulta väistyvät uusien haastajien tieltä. Hollannin nousu alkoi Espanjan Habsburgien valtakunnan heikentyessä, ja

LUE ARTIKKELI »

Valuuttojen devalvaatio

Historia osoittaa, että valtaosa maailman valuutoista on joko lakannut olemasta tai devalvoitunut . Arvioiden mukaan noin vuodesta 1700 lähtien käyttöön otetuista 750 valuutasta vain noin viidennes on yhä käytössä –

LUE ARTIKKELI »

Suomen talouden tilanne 2025

Valtionvelka suhteessa BKT:hen oli vuoden 2024 lopussa noin 61,3 %Lähde: Valtionvelka.fi – Faktoja valtionvelasta Julkisyhteisöjen velka (valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen) oli vuonna 2024 noin 82,1 % BKT:staLähde: Valtionvelka.fi – Faktoja

LUE ARTIKKELI »

Ruotsin talouskriisi 1987–2000

Tässä tarkastellaan Ruotsin talouden kehitystä vuosina 1987–2000, painottaen velkasyklin dynamiikkaa, rahapoliittisia ja finanssipoliittisia toimia sekä rakenteellisia uudistuksia. 1980-luvun lopun ylikuumeneminen johti rahoituskuplaan, jonka puhkeaminen käynnisti syvän laman 1990–1993. Kriisin taustalla

LUE ARTIKKELI »

Keskustelukulttuuri

1. Papukaijamainen toisto (Parroting) Monissa vuorovaikutustilanteissa keskustelu ei perustu tiedon tuottamiseen tai kriittiseen arviointiin, vaan median välittämien kertomusten toistamiseen. Tämä ilmiö, jota voidaan kuvata termillä parroting, liittyy vahvistusharhaan (confirmation bias;

LUE ARTIKKELI »

Cookies preferences

Necessary

Necessary
Välttämättömät evästeet ovat ehdottoman tärkeitä verkkosivuston moitteettoman toiminnan kannalta. Nämä evästeet varmistavat sivuston perustoiminnot ja tietoturvaominaisuudet anonyymisti.

Advertisement

Mainosevästeitä käytetään tarjoamaan kävijöille relevantteja mainoksia ja markkinointikampanjoita. Nämä evästeet seuraavat kävijöiden toimintaa eri verkkosivustoilla ja keräävät tietoa räätälöityjen mainosten näyttämiseksi.