Kulttuuri syö strategian ja bla, bla, bla…

Strategia muuttuu yrityskulttuuriksi, kun kaikki on syöty.

Mitäs jos yrityksen tavoite olisikin kehittää vain omaa kulttuuria strategian sijaan.
Strategia on kulttuuri. Kulttuuri on siten strategia. Tämä kehäpäätelmä keskittyy vain olennaiseen.

Kaikki yrityksen ympärillä muuttuu. Markkinat, kilpailuetu, tuotteet ja palvelut ovat uusia vain hetken. Sitten ne kopioidaan. Kate katoaa ja uusi korvaava idea tarvitaan.

Se mitä yrityksen ponnisteluista jää pysyväksi on kulttuuri.

Kulttuurinen, strateginen, taktinen, operatiivinen taso ovat organisaation kielellisiä kerroksia. Erilaisia konsepteja, eli ajatuksia käsitellään eri abstraktiotasoilla ja aikajänteillä. Näitä konsepteja ei voida laittaa yhteen.

Strategiassa on kysymys ylimmän johdon abstraktien konseptuaalisten visioiden kielellisestä kääntämisestä alas fyysistä transformaatiota suorittavien matalan abstraktion lyhyen aikajänteen kielelle eli suorittavalle portaalle. Näin tapahtuu todellista fyysistä muutosta. Toisinpäin ajateltuna kyse on myös koko organisaation tuottamasta aistidatan abstrahoimisesta ylimmän johdon ymmärtämälle kielelle, mittaristolle. Tämän datan tuottaminen ja muodostaminen on osaltaan hankalaa. Tämä aistidata on työntekijöiden reaktioita ja ymmärrystä siitä mitä markkina ja asiakkaat reagoivat yhtiön toimintaan. Miten saada sellaista tietoa johtoon, joka on luotettavaa ja tarkkaa?

Organisaation abstraktiokielelliset tasot ovat ylhäältä luettuina: kulttuuri, strategia, taktiikka ja operatiivinen taso. On sanomattakin selvää, etteivät nämä kielet ymmärrä toinen toisiaan.

Komentosillalla kieli on erilaista kuin pilssipumpulla.