Yrityskulttuuri on immateriaalinen olio. Se on niin kauan kuumaa ilmaa, kunnes sitä ei ole kirjallisesti määritelty, jaettu, korjattu ja kopioitu eteenpäin. Jokainen työntekijä kokee, elää ja toistaa kulttuurin eri tavalla. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kuria ja linjaa siitä mitä ollaan tekemässä, miten, kenelle ja miksi. Yrityskulttuuri pitää kirjoittaa, koska niin se on läpinäkyvää. Yhdessä sovitussa kulttuurissa tulisi olla säännöt olemiselle, ajattelulle ja tekemiselle. Järjestys on olennainen.
Yrityskulttuuri on olemista enimmäkseen. Se ei ole vain tekoja, kuten joku väittää. Olemisen ja ajattelun jälkeen on tekemistä, jos se on järkevää. Muuten ei kannata tehdä mitään. Karskisti sanottuna ilman kulttuuria liiketoiminta menee arvailuksi. Jos ei ole tapaa ja periaatteita esim. ratkaista toisteisia haasteita, niin käsitelläänkö jokainen haaste siten aina uudelleen ja ikäänkuin ensimmäistä kertaa?
Yrityskultuurin luominen ei ole vaikeaa. Sen luominen voidaan aloittaa tänään. Kyky ja tieto sen tuottamiseen on meillä kaikilla. Se taito ei kansallisesti eroa toisesta maasta toiseen. Asian ytimen oivaltaminen ei myöskään edellytä kirjaoppineisuutta, tohtorin tutkintoa eikä yrityskulttuurikirjan kirjoittamista.
Kysymys on ihan perusasioista. Tosin täytyy mainita, että ne ovat yksinkertaisia ja helppoja, mutta samalla todella vaikeita ja hankalia. Ja, nyt ei tarkoiteta sitä minkävärinen (humiliate-) huppari hankitaan koko tiimille.
Esimerkki; Kuinka erimielisyydet ja ristiriidat hallitaan? Onko ristiriita tabu vai onko se ymmärryksen ja hyvän laadun lähtökohta? Kumpi on hyödyllisempää – hiljainen myöntyminen vai reipas keskustelu, siitä kenen idea on paras ja hyödyllisin yhtiölle?
Lama-aika: 1989–1993
Omaisuuskuplan puhkeaminen Kuplan puhkeaminen johti voimakkaaseen omaisuushintojen laskuun, mikä synnytti shokin ja heikensi pankkien vakavaraisuutta. Erityisesti kiinteistöjen ja osakkeiden arvon lasku heikensi vakuusarvoja, mikä ajoi rahoituslaitokset kriisiin. Taloudellinen Romahdus Indikaattori