Ainut ero on työn tekemisen suoritus. Toinen on mentaalismekaanista ja toinen fyysismekaanista.
Esimerkki:
Sydänkohtaus tai tulipalo.
Paikalle saapuu yksikkö.
Tekniikka on, resurssit on, lähestyminen harjoiteltu, toimenpiteet harjoiteltu, valvonta harjoiteltu, jatkotoimenpiteet harjoiteltu, eskalaatio harjoiteltu jne….
Kaikki tekeminen ja toimenpiteet suoritetaan vain tavoitteen eteen.
Kaikki on rauhallista, keskittynyttä ja tunteetonta.
Yksikkö ei pohdi esim. rooleja, mielen monimuotoisuutta tai osallista vetäytyviä hiljaisia ihmisiä. Jokainen ammattilainen on tehnyt tuhansia samanlaisia työtoimenpiteitä toistuvasti uudelleen ja uudelleen.
Mutta,
useimmat tietotyön organisaatioista ovat jollain tavalla ”ajopuita”.
Kirjattuja henkismekaanisia sääntöjä ja periaatteita ei ole. Samat toistuvat haasteet ja ongelmat (sydänkohtaukset) ovat edessä viikosta toiseen.
Organisaation kulttuurissa ja toiminnassa ei ole olemiselle, ajattelulle ja toiminnalle yhteisiä periaatteita siitä kuinka esimerkiksi virheitä (sydänkohtauksia) lähestytään, tutkitaan, selvitetään, suunnitellaan ja kuinka päätöksiä jokaisella operatiivisella tasolla tehdään.
Kun näitä periaatteita ei ole, niin se aiheuttaa stressiä, painetta, sekaannusta, huonoja päätöksiä ja huonoa liiketoimintaa.
Saatko ajatuksesta kiinni?
The “Soviet Endgame” in Finnish Clothing
This is like the Soviet Union in 1983–1987: the system still runs, but only on stored fat. Yes — it is visible. No tanks in the streets nor bread lines
5 marraskuun, 2025
7:52 am