Suomen Kulttuurirahasto ja e2 Ajatuspaja ovat tehneet neljän vuoden tutkimuksen suomalaisesta arvoista. Tutkimusten mukaan suomalaisille monet arvot ovat jaettuja.
Olemme arvokartalla hyvinkin samanlaisia: vastuuntunto (98%), sosiaalinen oikeudenmukaisuus (95%), tasa-arvo (92%), avuliaisuus (96%), ympäristön suojelu (89%), anteeksiantavaisuus (91%) ja pätevyyttä (90%) pitävät tärkeänä lähes kaikki suomalaiset. Hyvä maine tai kuva muiden silmissä on tärkeää (70%). Taustalla on kunnollisuuden ja tunnollisuuden normit. Myös hyväntahtoisuus on yhteisen arvoytimen perusta. Hyväntahtoisuuden taustalla vaikuttavat elementit ovat ihmisarvo, auttaminen, yhteisöllisyys, rakkaus ja läheiset ihmiset.
Länsimaiset ihmiset ovat usein tietämättömiä arvojensa, arvostuksiensa ja henkisyytensä juurista, koska näemme kaiken yksilöllisen matkan ja omien valintojemme tuotteina. Kulttuuriset mallit ovat mukana, mutta ne peittyvät individualismin alle. Tutkimuksen tulokset heijastelevat suomalaisen yhteiskunnan yhteisyyttä korostavaa arvopohjaa ja luterilaisuudenkin perintöä: pohjoismainen hyvinvointimalli, korkea keskinäinen luottamus ja luottamus instituutioihin ovat omiaan korostamaan mainittuja arvoja.
Yrityksen arvot ja toimintaperiaatteet tulisivat olla linjassa ihmisten elämän arvojen kanssa. Jos ristiriitaisuuksia ilmenee, on väistämättä edessä ongelmia. Monien yritysten arvot ovat irrallaan kaikesta, lottovalinta.
Yritysten arvot ovat kuin pääkaupunkiseudun lähiötalojen asemakaavoja 1970 – luvulla; ne saapuivat suoraan taivaalta, keskelle ei mitään. Ihmisten on hyvin vaikea samaistua ja elää tällaisia arvoja. Ne eivät liity lainkaan suomalaisten arvokarttaan. Kukaan työntekijöistä ei osaa jalkauttaa niitä päivittäiseen työhön. Mitä esimerkiksi ”ota koppi” tarkoittaa tiistai aamuna? Monen yrityksen arvot jäävät jokaisen työntekijän itsensä arvioitavaksi ja tulkittavaksi. Näin yrityksen yhteinen kulttuuri muodostuu hajanaiseksi. Se ei sano mitään. Se ei näytä miltään. Se ei tunnu miltään. Se ei haise miltään.
Tämä on valitettavaa hukkaa – niin aikaa, kuin kahvia.
Luo oikea yrityskulttuuri, joka ei haalistu etuoveen kuin trenditarra.
Luo oikea yrityskulttuuri, joka on hallituksen puheenjohtajan tuolilta etuovelle kaikille sama.
Lama-aika: 1989–1993
Omaisuuskuplan puhkeaminen Kuplan puhkeaminen johti voimakkaaseen omaisuushintojen laskuun, mikä synnytti shokin ja heikensi pankkien vakavaraisuutta. Erityisesti kiinteistöjen ja osakkeiden arvon lasku heikensi vakuusarvoja, mikä ajoi rahoituslaitokset kriisiin. Taloudellinen Romahdus Indikaattori