Lehman Brothersin romahdus 2008

Johdanto

Syyskuu 2008 on finanssikriisin käännekohta. Yhdysvaltalaisen investointipankki Lehman Brothers Holdings Inc:n konkurssi oli maan historian suurin, myös maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävä. Tapahtuma käynnisti. ”lumivyöryn”, jossa suuren toimijan kaatuminen laukaisi likviditeettikriisin, luottolaman. (Gorton, 2010; Blinder, 2013).

Tausta

Kesällä 2008 Yhdysvaltain talous kärsi subprime-asuntolainakriisin aiheuttamasta epävarmuudesta ja luottamuspulasta (Acharya & Richardson, 2009). Rahoitusmarkkinat olivat kireät, ja rahoituslaitosten, kuten Fannie Maen ja Freddie Macin, maksukyky kyseenalaistettiin. Hallituksen päätös ottaa nämä asuntoluottolaitokset haltuun tulkittiin markkinoilla positiiviseksi signaaliksi, mikä johti osakemarkkinoiden nousuun (The New York Times, 2008).

Lehman Brothersin tilanne oli ollut kriittinen. Yhtiön subprime- ja Alt-A-lainat, kiinteistösijoitukset sekä johdannaiset olivat huomattavia (Valukas, 2010). Lehmanin osakekurssi oli laskenut yli 80 %. Monet sijoittajat pitivät sitä edelleen ostokohteena.

Pelastustoimet

Federal Reserve (Fed) ja valtiovarainministeriö pyrkivät löytämään yksityisen ostajan Lehmanille, koska lain puitteissa ne eivät voineet tarjota suoraa pääomitusta investointipankeille ilman kongressia (Paulson, 2010). Bear Stearnsin tapauksessa maaliskuussa 2008, potentiaaliset ostajat – kuten Bank of America ja Barclays – eivät olleet valmiita ottamaan riskiä ilman valtiota (Sorkin, 2009). 11. syyskuuta Lehmanin osake laski 42 %, ja perjantaina vielä 17 %.

Konkurssi

14. syyskuuta 2008 oli selvää, että ostajaa ei löytyisi. Seuraavana päivänä Lehman Brothers haki konkurssia. Samalla se ilmoitti n. 600 miljardin dollarin varoista ja 613 miljardin dollarin veloista (Valukas, 2010).

Markkinareaktiot: Dow Jones putosi 4,4 % ja osakkeet noin 10 % (Federal Reserve Bank of St. Louis, 2009). Luottomarkkinat jäätyivät, riskipreemiot nousivat ja lyhytaikainen rahoitus (repo-markkinat) supistui dramaattisesti (Gorton & Metrick, 2012).

Johdannaismarkkinat

Lehmanin kaatumisen vaarallisuus liittyi sen asemaan johdannaismarkkinoilla. Yhtiöllä oli 4–6 biljoonan dollarin arvosta johdannaissopimuksia – noin 8 % koko markkinasta. Nämä sopimukset muodostivat vastapuoliriskejä, joiden suuruus ja luonne olivat osapuolille epäselviä (Brunnermeier, 2009). Epävarmuus johti siihen, että markkinatoimijat vetäytyivät laajasti riskeistä.

Systeemikriisi

Lehmanin konkurssi oli ”lumivyöry”, jossa aiemmin rajalliset tappiot muuttuivat itseään ruokkivaksi paniikiksi ja likviditeettipulaksi (Borio, 2014). Paniikkireaktiot eivät johtuneet olemassa olevista tappioista, vaan myös siitä, ettei kukaan tiennyt tarkalleen, kuka oli altistunut ja kuinka paljon.

Reaktiot ja seuraukset

Lehmanin kaatuminen johti pelastusoperaatioihin, kuten AIG:n pelastamiseen 16. syyskuuta ja myöhemmin TARP-ohjelman (Troubled Asset Relief Program) käynnistämiseen. Monet ekonomistit ja päättäjät ovat myöhemmin todenneet, että Lehman olisi pitänyt ajaa alas hallitusti, jotta paniikki olisi ollut maltillisempi (Bernanke, 2015).

Johtopäätökset

Lehman Brothersin konkurssi on taloushistorian esimerkki siitä, miten suuri ja monimutkainen rahoituslaitos voi toimia shokkina järjestelmälle. Tapahtuma paljasti sääntelykehikon puutteet, erityisesti työkalujen puutteen järjestäytyneeseen alasajoon (orderly resolution) sekä johdannaismarkkinoiden läpinäkyvyyden ongelmat.

Lähteet

  • Acharya, V. V., & Richardson, M. (2009). Restoring Financial Stability: How to Repair a Failed System. Wiley.
  • Allen, F., & Gale, D. (2007). Understanding Financial Crises. Oxford University Press.
  • Bernanke, B. S. (2015). The Courage to Act: A Memoir of a Crisis and Its Aftermath. W. W. Norton.
  • Blinder, A. S. (2013). After the Music Stopped. Penguin Press.
  • Borio, C. (2014). The Financial Cycle and Macroeconomics: What Have We Learnt? Journal of Banking & Finance, 45, 182–198.
  • Brunnermeier, M. K. (2009). Deciphering the Liquidity and Credit Crunch 2007–2008. Journal of Economic Perspectives, 23(1), 77–100.
  • Federal Reserve Bank of St. Louis. (2009). The Financial Crisis: A Timeline of Events and Policy Actions.
  • Gorton, G. (2010). Slapped by the Invisible Hand: The Panic of 2007. Oxford University Press.
  • Gorton, G., & Metrick, A. (2012). Securitized Banking and the Run on Repo. Journal of Financial Economics, 104(3), 425–451.
  • Paulson, H. M. (2010). On the Brink: Inside the Race to Stop the Collapse of the Global Financial System. Business Plus.
  • Sorkin, A. R. (2009). Too Big to Fail. Viking.
  • The New York Times. (2008, September). Articles on financial crisis coverage.
  • Valukas, A. R. (2010). Report of the Examiner: In re Lehman Brothers Holdings Inc., et al. United States Bankruptcy Court.

Jaa artikkeli:

Lisää ajatuksia herättävää lukemista

Troubled Asset Relief Program (TARP)

1. Johdanto Lehman Brothersin konkurssi 15. syyskuuta 2008 aiheutti luottamus- ja likviditeettishokin Yhdysvaltain ja globaalien rahoitusmarkkinoille. Bernanken (2015) mukaan kyseessä oli “vakavin finanssikriisi maailmanhistoriassa” (s. 404). Valtiovarainministeri Henry Paulson ja

LUE ARTIKKELI »

Yhdysvaltojen kotitalouksien velkakehitys 2025 Q2

Vuoden 2025 toisella neljänneksellä Yhdysvaltojen kotitalouksien kokonaisvelka kasvoi 185 miljardilla dollarilla, eli 1% edelliseen neljännekseen verrattuna. Kesäkuun lopussa velkojen kokonaismäärä oli 18,39 biljoonaa dollaria. Tämä merkitsee 4,24 biljoonan dollarin kasvua

LUE ARTIKKELI »

Lehman Brothersin romahduksesta valtion pelastusohjelmaan

Syyskuussa 2008 Yhdysvaltojen rahoitusjärjestelmän vakaus joutui vakavaan uhkaan. Lehman Brothersin konkurssi käynnisti kriisin, jossa luottamus romahti, likviditeetti katosi ja useita pankkeja uhkasi maksukyvyttömyys. Rahoitusjärjestelmän vakaus perustuu pääomapuskureihin ja luottamukseen kaikkien

LUE ARTIKKELI »

Velkasykli

1. Johdanto Velka- ja luottomarkkinat muodostavat keskeisen osan modernia talousjärjestelmää, ja niiden syklinen käyttäytyminen vaikuttaa merkittävästi makrotaloudelliseen vakauteen (Kindleberger & Aliber, 2011; Reinhart & Rogoff, 2009). Luoton saatavuus voi kiihdyttää

LUE ARTIKKELI »

Suomen elpymisvaihe (1993–2001)

Suomen talous siirtyi 1990-luvun puolivälissä syvästä lamasta asteittain elpymisvaiheeseen, jota leimasivat määrätietoiset politiikkatoimet. Hallitus ja keskuspankki ryhtyivät toimiin, jotka yhdessä vakauttivat rahoitusjärjestelmän, elvyttivät kysyntää ja loivat pohjan kestävälle kasvulle. Ensimmäinen

LUE ARTIKKELI »

Lama-aika: 1989–1993

Omaisuuskuplan puhkeaminen Kuplan puhkeaminen johti voimakkaaseen omaisuushintojen laskuun, mikä synnytti shokin ja heikensi pankkien vakavaraisuutta. Erityisesti kiinteistöjen ja osakkeiden arvon lasku heikensi vakuusarvoja, mikä ajoi rahoituslaitokset kriisiin. Taloudellinen Romahdus Indikaattori

LUE ARTIKKELI »

Cookies preferences

Necessary

Necessary
Välttämättömät evästeet ovat ehdottoman tärkeitä verkkosivuston moitteettoman toiminnan kannalta. Nämä evästeet varmistavat sivuston perustoiminnot ja tietoturvaominaisuudet anonyymisti.

Advertisement

Mainosevästeitä käytetään tarjoamaan kävijöille relevantteja mainoksia ja markkinointikampanjoita. Nämä evästeet seuraavat kävijöiden toimintaa eri verkkosivustoilla ja keräävät tietoa räätälöityjen mainosten näyttämiseksi.