Omaisuuskuplan puhkeaminen
Kuplan puhkeaminen johti voimakkaaseen omaisuushintojen laskuun, mikä synnytti shokin ja heikensi pankkien vakavaraisuutta. Erityisesti kiinteistöjen ja osakkeiden arvon lasku heikensi vakuusarvoja, mikä ajoi rahoituslaitokset kriisiin.
Taloudellinen Romahdus
| Indikaattori | Muutos |
| BKT (bruttokansantuote) | ↓ 12 % |
| Osakekurssit | ↓ 36 % |
| Asuntojen hinnat | ↓ 32 % |
| Työttömyysaste | ↑ 13 prosenttiyksikköä |
Talouden eri osa-alueet kokivat laajan romahduksen, joka heikensi sekä kysyntää, että luottamusta. Työttömyyden kasvu ja varallisuusarvojen lasku ruokkivat toisiaan, muodostaen negatiivisen kierteen.
Velkakehitys
Yksityinen sektori yritti keventää velkaansa:
- Velka suhteessa BKT:hen nousi 32 %, eli noin 9 % vuodessa.
- Tämä johtui siitä, että tulot (BKT) supistuivat nopeammin kuin velkaa ehdittiin lyhentää.
- Lopputuloksena syntyi velkataakka, joka tukahdutti investoinnit ja kulutuksen.
Tämä on tyypillinen piirre deflatorisessa tilanteessa: kun tulot laskevat, olemassa oleva velka tuntuu suhteellisesti raskaammalta.
Finanssijärjestelmä
- Vakuuksien arvon romahtaminen johti massiivisiin tappioihin pankeissa.
- Suomen pankit kokivat:
- Maksukyvyttömyyden riskejä lainojen laiminlyöntien seurauksena.
- Luotonannon tyrehtymisen, mikä pahensi taantumaa.
- Alkuvaiheessa puuttui vahva keskuspankin tuki, mikä syvensi kriisiä.
Opit
- Lama sai alkunsa sisäisesti: liiallinen velka, rahapolitiikan kiristäminen ja omaisuushintojen romahdus.
- Velkasuhteet nousivat, vaikka velkaa yritettiin vähentää.
- Rahoitussektorin kriisi syvensi reaalitalouden taantumaa.