Kuplavaihe (1987–1989)
Velan kasvu:
Velkataso nousi 272 %:iin bruttokansantuotteesta. Suurin osa velasta oli Markkamääräistä, vaikka huomattava osa oli ulkomaisten tahojen omistuksessa.
Investoinnit ja vaihtotase:
Investoinnit olivat vahvoja mutta suhteellisen matalia – noin 3 % BKT:sta.
Suomella oli noin 3 %:n alijäämäinen vaihtotase.
Osakkeet ja omaisuustuotot:
Osaketuotot olivat vahvat – noin 18 % vuositasolla, mikä lisäsi luottamusta.
Pääomavirrat tukivat talouskasvua; ohjauskorot olivat noin 5 %.
Rahapolitiikka:
Rahapolitiikka alkoi kiristyä jo kuplan aikana – korot nousivat noin 700 korkopistettä.
Kilpailukyky:
Suomen reaalinen valuuttakurssi oli huipussaan, +24 %, mikä heikensi vientikilpailukykyä.
Lopputulos:
Ulkomaisen rahoituksen varaan rakentunut kasvu ja kiristyvä rahapolitiikka loivat hauraan talousrakenteen, joka osoittautui kestämättömäksi.